Puukiipijälle pesäpönttö

  

Puukiipijän pönttö syntyy kätevästi kahdesta 12-15 cm leveästä 70 cm pitkästä seinälaudasta ja pienestä kattolaudasta niin, että seinälautojen yläreunat jäävät irti rungosta, jotta lintu mahtuu kulkemaan pesäänsä molemmilta puolilta, ja alareunat ovat tiiviisti runkoa vasten. Pöntön pieni pohjakolmio on helpointa tukkia sammaltukolla.


Pönttöä linnut täyttävät pienillä kuivilla kuusenoksilla ja pesä on näiden päällä sillä korkeudella pönttöä, missä tila on pesälle juuri sopiva. Pönttö pitää ripustaa vankkarunkoisen metsän sisälle. Silloin pesintä ainakin eteläisessä Suomessa on taattu, mikäli toinen pönttö tai luonnon pesäpaikka eivät ole liian lähellä.


Pönttö ei kelpaa uudelleen, jollei vanhaa pesää poisteta. Pöntön voi laittaa vain vähän yli metrin korkeudelle langalla rungon ympäri, jotta puhdistaminen onnistuu ohi mennessä. Pönttö nimittäin kannattaa puhdistaa heti pesinnän jälkeen, koska puukiipijä pesii kahdesti kesän aikana. Rakosesta näkee, onko pesä jo tyhjä. 


Puukiipijän luontainen pesäpaikka on kuolleen puun irtoavan kuoren ja rungon välissä.  Kuollut puu on usein vain vuoden tai pari siinä tilassa, että kuori voi pullistua irti rungosta, muttei vielä putoa. Puukiipijä kärsii pesäpaikkapulaa, koska metsätalouteen kuuluu poistaa heikkokuntoiset järeät puut ennen kuin kuori kupristelee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti