Veroparatiisien tietovuodot olivat talouskasvun lähtölaukaus


Helsingin Suomien pääkirjoitus 13.12.2017 luettelee syitä, jotka johtivat Suomen talouden kasvuun:
 -maailmalla kysyntä virkosi ja tarvittiin Suomesta investointitavaroita
 -euroalueen kevyt rahapolitiikka
 -maltilliset palkkaratkaisut
 -kuluttajat, jotka velkaantumista pelkäämättä pitivät kotimarkkinoita käynnissä

Nämä eivät kuitenkaan ole lehden mukaan tärkeimmät talouskasvun käynnistäjät, vaan ”Suomen kasvu on kuitenkin tullut ennen kaikkea siitä toisesta kasvun kivijalasta: tuottavuuden hyvästä kehityksestä.” Bruttokansantuotteen kasvun toinen kivijalka, työpanoksen kasvattaminen, on sen sijaan onnistunut huonosti eikä Sipilän hallitus näytä pääsevän kovaan työllisyystavoitteeseensa. (Itse kuitenkin epäilen, että viime mainittu on Suomen onni, sillä ensin pitää tuottavuuden rutkasti parantua ennen kuin on varaa työllistää.)

Hesarin analyysi on paljon parempi kuin hallituspuolueiden omakehu ja opposition harjoittama hallituksen arvostelu pelkästä periaatteesta. Tästähän myös kyseinen Hesarin pääkirjoitus raskaasti irvailee.

Pääkirjoituksessa on kuitenkin ratkaiseva puute. Siinä ei sanallakaan kajota kenties tärkeimpään syyhyn, mikä pani alulle kysynnän virkoamisen. Ei kerrota, miksi elpyminen maailmalla lähti käyntiin 2016 paikkeilla eikä aikaisemmin, tai miksei elpyminen yhä odota parempia aikoja. Mitä siis maailmantalouden kannalta ratkaisevaa tapahtui joskus 2016 tienoilla?

Talouden menestyksen syitä on taloustieteen mukaan haettava ennen kaikkea tuotannollisista investoinneista. Vuoden 2016 loppupuolelle asti vallitsi investointilama. Mikä siis sai tuotannolliset investoinnit liikkeelle pitkän hiljaiselon jälkeen, se on peruskysymyksiä. Silloin niin meillä kuin monin paikoin maailmallakin syntyi tarve sijoittaa rahaa tuotannollisiin investointeihin. Tämän monet yrittäjät näkivät äkkiä järkeväksi ratkaisuksi, vaikka aikaisemmin mielenkiinto sellaiseen oli luvattoman vähäistä. Rahaa oli ollut myös aikaisemmin tarjolla suorastaan yllin kyllin, niin elvytysrahoja kuin halpaa lainarahaa.

Silloin lähti piiloistaan liikkeelle suuri raha, kun valtavat tietovuodot säikyttivät purkamaan veroparatiisien sijoituksia. Kysymys on ilmeisen suurista rahasummista. Vaikka selviäisikin, että veroparatiisisijoitusten määriä olisi liioiteltu, kyseessä oli shokkivaikutus.

”Veroparatiisit helpottavat veronkiertoa, korruptiota ja rahanpesua. Niiden mahdollistaman verovälttelyn vuoksi valtioilta jää vuosittain saamatta miljardeja euroja yhteisöverotuloja.” Sitaatti on Finnwatchin, yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestön sivuilta.

Rahan kätkeminen on ollut kannattavaa – miksi sitä muutoin olisi harrastettu! Paljon rahaa on jäänyt vuosien mittaan sijoittamatta tuotannollisiin investointeihin. Se on ollut vielä pahempaa kuin valtioilta saamatta jääneet verotulot. Ilman investointeja uuteen talous ei voi kasvaa. Siinä saattaa olla keskeinen syy, miksi Euroopassa ja paikoin muuallakin vallitsi hitaan talouskasvun vuodet ja erityisesti Suomen talouskasvu hyytyi lähes kymmeneksi vuodeksi.


Medialla on kuitenkin tällaisissa asioissa kädet sidottuna. Muutamat TV-ohjelmat ja niiden suuret lööpit ovat luvanneet paljastuksia, joista on kuitenkin jäänyt tavalliselle kansalaiselle vähän villoja. Toimittajat ovat esteellisiä, koska veronkiertäjiä on omistajina johtavissa medioissa. Heillä on valtaa hillitä toimittajien paljastusintoa. Paljastusten hillitseminen on myös aiheellista senkin takia, koska oikeusvaltiossa ei ole lupa syyttää ketään - ei edes epäillyistä nimiä julkistaa - ennen kuin oikeus on tuominnut syylliseksi. Talousrikosten selvittelyssä, ennen kuin verottaja katsoo edes voivansa viedä asian oikeuteen, kuluu paljon aikaa. Sen jälkeen menee vielä aikaa ennen kuin saadaan oikeuden päätöksiä.
 
 
Veronkierron niksit veroparatiisien avulla ovat varmasti olleet liikemaailmassa yleisesti tiedossa ja niitä oli pitkään myös käytetty. Äkkiä niin meillä kuin laajasti maailmallakin veroparatiisit lakkasivat antamasta suojaa verottajalta. Veroparatiiseihin verrattuna paremman tuoton näytti saavan, kun sijoitti säästönsä oman tai muiden yritysten tuotannollisiin investointeihin. Aina ennenkin nousukausi on alkanut investointien elpymisellä, mikä on luonnollista, koska uuden käyttöönotto – sitähän investoinnit ovat suuressa määrin - on taloudellisen menestyksen tärkein edellytys.

Paljon lienee ollut kyse muoti-ilmiöstä. Oli muotia osoittaa liikemiehen taitoja kätkemällä varallisuuttaan veroparatiiseihin suojaan verottajalta laillisilla ja myös laittomilla järjestelyillä. Joilla oli rahaa, he saivat todennäköisesti vinkkejä kavereiltaan tai veroparatiisien konsulteilta. Vaikutusvaltainen ja taitava joukko oli kehittelemässä ovelia rahanpimittämiskeinoja. Sijoituskohteen valinnassa pätevät vanhat viisaudet: raha on paras konsultti ja moraali on heikkouden merkki.


Jos pohtii asioita ilman kostonhimoa ja rangaistuksenhalua, ei ehkä ole tarpeen tuoda julkisuuden riepoteltavaksi nykyistä enempää veronkiertäjien nimiä. Hyöty on jo saavutettu tähänastisten paljastusten vaikutuksesta, koska verottajalla on tiedot ja raha paratiisitileiltä ohjautuu tuotannollisiin investointeihin. Kun ilmenee laittomuuksia, verottajan tehtävä on antaa mätkyt tai viedä asia oikeuden päätettäväksi. Se minun puolestani riittäköön.

Näin sanon, vaikkei minulla ole rahoja kätkettynä veroparatiisien tileille. Tietääkseni minulta ei löydy muitakaan väärinkäytöksiä, mutta ei koskaan voi olla varma, sillä sen verran kiemurainen on lainsäädäntömme. Ei ihme, jos veroparatiisien kaltaisilta tileiltä löytyy laittomia rahoja, vaikka omistaja on uskonut toimivansa rehellisesti tai vieläkin enemmän: eettisesti kestävällä tavalla.





Kirjoitettu 15.12.2017


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti